Tämä aika vuodesta on aina jotenkin niin "kuollutta" koiraharrastuksen kannalta. Sitä odottelee lunta ja pientä pakkasta, että metsässä voisi liikkua ilman että on aivan märkä ja kurainen.
Arki on siis taas saapunut, viikolla on töihin lähtiessä ja sieltä palatessa on aina aivan säkkipimeää. Lähinnä vain viikonloppuisin on mahdollista lähteä metsään ja silloinkin täytyy ensin ottaa selville missä hirvenmetsästäjät liikkuvat.
Eilen oli mökkimme lähimetsät vapaasti käytettävissä, metsästäjät liikkuivat toisaalla ja siitähän sitten otettiin ilo irti. Koirilla tuntui olevan virtaa kuin pienessä ydinvoimalassa. Ne juoksivat ja riehuivat kunnes lopulta alkoi tahti vähän hiipua. Eipä olisi äkiltään uskonut että Repekin on jo veteraani-ikäinen, se painoi pitkin metsää tanner tömisten.
Löydettiin muuten samalla reissulla suppilovahveroita illaksi pihvien kaveriksi. Joten joutui sitä yhden punaviininkin korkkaamaan, että saisi ruoalle sopivaa juomaa tarjolle. Kun kynttilät oli viety haudoille, oli siis tarjolla hyvää ruokaa hyvässä seurassa!
Vielä ei ole vuosi lopussa, mutta meidän osaltamme alkavat kokeiden ja näyttelyiden tulokset olla kasassa tuolla jalostustietokannassa. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus käydä pyörähtämässä Jyväskylän kv-näyttelyssä. Odotukset eivät ole suuret, karvaa kasvaa mutta kovin hiljaisella tahdilla. Olen vähän yrittänyt karvojen päistä nykimällä niitä pidentää, mutta sekään ei tunnu auttavan. =D Pääasia onkin se, että käydään tutustumassa suuren sisänäyttelyn ihmeellisyyksiin ja Marsa saa totutella siihen hulinaan.
Tampereen itsenäisyyspäivän näyttelyyn piti alkuperäisen suunnitelman mukaan myös mennä, mutta se pitää nyt jättää doping-säännösten vuoksi väliin. Eli olen viemässä Marsan lonkka- ja kyynärkuvauksiin ja rauhoitusaineen varoaika on sen verran pitkä, että tuohon näyttelyyn ei päästä. Tosin ovat mokomat menneet siirtämään sen näyttelyn pois Niihaman maneesista, joten ajomatkan piteneminenkin laittoi jo vähän harkitsemaan ilmoittautumista. Yleensä kun olemme tuohon näyttelyyn menneet, on ollut aivan kaamea keli, kieli keskellä suuta on saanut körötellä lumituiskun keskellä. Ja palella koko päivän maneesissa. Oikeastaan taitaa olla hyvä ettei tarvitse edes harkita ilmoittautumista.☺
Illalla käytiin kävelyllä ja tekemässä linjatreeniä metsässä. Olipas mukavaa! Paluumatkalla tehtiin vielä muutama lähetys sokkona, kun laitoin suorilla polunpätkillä damin Marsan huomaamatta odottelemaan noutamista. Hyvin se on tuon homman hoksannut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti