tiistai 31. heinäkuuta 2012

Tankataan taas



Olisihan se kiva, jos voisi olla lomalla ihan terveenä, mutta kaikki ei aina mene niin kun haluaisi. Olen nyt käynyt neljä kertaa terveyskeskuksessa saamassa rautavalmistetta suoraan suoneen, toivottavasti hb alkaa suunnata ylöspäin. Vielä olisi viisi keikkaa edessä.

Pohjaton väsymys on ehkä hieman hellittänyt, mutta mitä tapahtuu jos joutuu kovalle rasitukselle, se vähän mietityttää. No, pakko on yrittää, eli ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä mejä-kokeeseen ja siellä pitäisi olla oppaana. Täytyy toivoa, ettei tule kovin nopea koira opastukselleni, tai kyllä sitä sisulla mennään aika pahoistakin paikoista! Oman koiran kanssa mennessä on onneksi se etu, että koiran voi jarruttaa sopivaan vauhtiin. Marsaa olen jo treeneissä (tähän pitäisi varmaankin kirjoittaa "treenissä", kun viime kokeen jälkeen on ollut vain yksi treeni...;) totuttanut siihen, että vauhtia otetaan jarruttamalla pois.

Ensi viikolla taas seuraava "tankkaus", ehkä tämä tästä...


perjantai 27. heinäkuuta 2012

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kuka voisi kellot seisauttaa...

Viikko kulunut taas hurjaa vauhtia, ei meinaa perässä pysyä.

Linda (neiti Närhi) tuli meille perjantaina, käytiin Saran kanssa hakureissulla Jyväskylässä. Tehtiin samalla pikainen shoppailupyörähdys.
Lauantaina mentiin sitten koko sakki Jykylään Radio SuomiPOP -festareille. Tuli katsastettua Kauko Röyhkä (hyvä!), Happoradio (yllättävän hyvä livenä), Jukka Poika (todella hyvä!!), Yö (ihan ok) ja Eppu Normaali (paras!). Hauskaa oli ja sääennusteet eivät onneksi pitäneet paikkaansa! Yksi pieni saderipsaus ja muuten aivan upea keli. Porukkaa riitti, oli kuulemma loppuunmyyty.



Sunnuntaina iltapäivästä Linda jatkoi matkaansa ja me pakkasimme kimpsut ja kampsut ja suuntasimme mökille. Keli on ihan ok, tuuli voisi vähän tyyntyä, mutta kun sauna on lämpimänä ja grillattavaa riittävästi niin ei kait tässä voi valittaa. Eilen tuulikin oli jo hieman lämpimämpi...

Tälle päivälle näyttäisi olevan varoitus ukkosmyrskystä, katsotaan miten käy. Veri on sulamassa treenijälkiä varten, mutta jos ukkonen riehuu niin taitaa jäädä menemättä metsään tänä iltana.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Kesäloma alkoi...

Maanantaina kamat kasalle ja koko sakki mökille! Kelit ovat olleet aivan ok, eilen jopa auringonpaistetta. Pieniä sadekuuroja parina päivänä, mutta ne eivät ole tahtia haitanneet.
Saunalla on ollut lähes "ikuinen tuli". Vesi vaan on pahuksen korkealla, joten hiekkarantamme on vain pieni osa normaalista koostansa.

Tiistaina Marsa alkoi ilmoitella, että voisi taas tehdä jotain treeniä. Se kantoi systemaattisesti kaiken irtaimiston syliini ja katseli sitten aina toiveikkaana, että treenattaisko vaikka näillä sukilla, tai varvastossuilla, tai limsapullolla... Kun kävin kauppareissulla kotona hakemassa postin, nappasin samalla mukaani verta, valjaat, sorkan ja jäljenmerkkaus "hetulat". Illalla sitten askartelimme Arton kanssa lähimetsään jäljet sekä Marsalle, että Repelle.

Keskiviikkona kävimme aamupäivällä ajamassa jäljet. Olin hieman yllättynyt, sillä Reiskakin teki aivan älyttömän hyvän treenin, kyllä mä sille olisin antanut 50 pistettä. Ja Marsalle myös.

Keskiviikkona iltapäivästä veimme Marsan leikkimään nuoren tolleriuroksen, Riffin, kanssa. Riffi on noin viisi kuukautta ja oli tismalleen saman kokoinen kuin Marsa. Siinä sitä sitten mentiin vauhdilla reilu tunti. Kovin oli neiti pitkämielinen ja antoi pennun reuhata kimpussansa. Pari kertaa Marsa joutui ärähtämään, mutta eipä tuo jätkä muistanut moista viittä sekuntia kauempaa.
Illalla Repe vaikutti hieman hämilliseltä, kun neiti ei jaksanut reuhata Repen kimpussa niin kuin tavallisesti. Marsaa hieman väsytti ; )

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Viikonloppu Kauhavalla

Viikko oli melko sateinen. Marsalle piti tehdä treenijälki ennen viikonlopun koetta, mutta ajatuskin lähteä nuoren aloittelijan kanssa jäljestämään kaatosateessa tehtyä ja kaatosateen yön yli vesittämää jälkeä ei oikein napannut.  Keskiviikkona teimme melko peitteiseen maastoon jäljen, jonka sade sitten yöllä ja seuraavana aamuna kasteli. Neiti vetäisi treenin yllättävän hyvin. Hieman pelotti, kun taippareiden kanssa tuo nappiin mennyt treeni ennen koetta on tiennyt sitä, että varsinainen koe menee ihan puihin.

Viimeinen työviikko ennen kesälomaa saatiin lopultakin valmiiksi ja lauantaina pakattiin auto ja suunnattiin (Tuurin kauppakeskuksen kautta) Kauhavalle hoitamaan omaa osuuttamme jälkien teossa. Vielä ennen metsään lähtöämme tuli pariin otteeseen nopeita sadekuuroja, mutta itse selvisimme omasta urakastamme ilman sadesuihkua. Paarmoja, hyttysiä ja kaiken maailman muita pikkuystäviä olikin sitten aika reippaasti. Meinasi mennä hermot!

Illalla kierros Kauhavan keskustassa jäätelöllä ja sitten majapaikkaan syömään pizzaa, saunomaan ja pelaamaan Scrabblea, Sirja voitti.

Koeaamuna heräsin ajoissa, sillä ajattelin yllättää aamiaista valmistelemaan tulevat sillä, että pumpputermarit olisivat jo ladattuna tuoreella kahvilla. Muutoinkin olin luvannut autella osaltani emännän hommissa, kun siihen ei varsinaisesti tullut ketään kokopäiväisesti pestiä hoitamaan.

Porukkaa alkoi saapua paikalle ja koe saatiin alkuun. Marsalle tuli päivän ensimmäinen jälki ja toinen oli meillä opastettavana (kiitos Arto opastuksesta). Pienen jännitysmomentin päivään toi se, että toinen auton takarenkaista tyhjeni hiljalleen, edellisenä päivänä siihen oli iskeytynyt naula... Onneksi apu oli lähellä ja yksi kokeen osallistujista kävi päivällä hakemassa kotoansa pumpun, jolla rengas saatiin täytettyä ennen kotiin lähtöä ( ja täytettiin kertaalleen huoltamolla vielä kotimatkalla).

Marsa suoritti oman osuutensa hyvin. Suopursut olivat uusi tuttavuus ja kun niitä oli enemmän kuin koko ensimmäinen osuus, ja todella tiheänä ja vaikeasti kuljettavana seinämänä, meinasi neidiltä loppua usko siihen että jälkeä todellakin voi mennä eteenpäin. Vähänkö kävi sääliksi kun näki kuinka paljon se joutui tekemään töitä, että pääsi etenemään!
Ensimmäinen kulma oli suopursujen keskellä ja se merkattiin mallikkaasti. Sitten, yllätyksekseni, Marsa rengasti ensimmäisen kulman! Se ei poistunut edes jälkinarun mittaa kauemmaksi, mutta se teki kauniin rengastuksen ja jatkoi matkansa seuraavalle osuudelle.
Juuri ennen kulmaa se oikaisi hieman suoraan viimeiselle osuudelle. Näin jo mielessäni kuinka pisteet ropisivat... mutta sepä kääntyikin kohti kulmaa jonka kävi merkkaamassa. Sitten mentiin muutama metri takaisin kakkososuutta, se nuuhki sitä jälkeä jonka yli oli oikaissut. Kun aloin ajatella, että kohta tuomitaan paluujälki, neiti teki täyskäännöksen ja palasi makuulle. Sitten se hoksasi aivan tuoreet hirvenjäljet, jotka kulkivat viimeisen jälkiosuuden vierellä. Tuuli painoi tuoksua jäljeltä näitä hirvenjälkiä kohti, ja me kuljimme pienen matkan päässä jäljen vasemmalla puolella, mutta aivan sen suuntaisesti. Lopulta Marsa päätti siirtyä aivan verijäljen päälle.
Ennen lopun kaatoa oli oja, jossa hirvet olivat liikkuneet. Marsa ajautui ojan kohdalla hieman vasemmalle. Sitten mentiin vielä toisen ojan yli ja näin, että tie on vain muutaman metrin päässä. Marsa siirtyi jäljelle, jota pitkin kaadolta oli kuljettu tielle. Se epäröi ja pysähtyi ja minä käytin tilaisuutta hyväkseni. Yhdellä kehotuksella neiti "heräsi" ja lähti jäljentekijän jälkiä pitkin takaisinpäin. Ylitimme jälkimmäisen ojista ja saavuimme takakautta sorkalle.

Kävin Marsan kanssa pienellä kävelyllä sillä aikaa, kun Arto oli opastamassa ja sitten kävimme yhdessä purkamassa jälkemme. Sitten pikaisesti koekeskukseen lämmittämään ruokaa ja saunaa!

Päivä eteni ja tuli tulosten aika. Marsa sai 46 pistettä ja AVO1.

Huomenna, ja muutaman kerran seuraavien viikkojen aikana, on edessä "tankkausta", pitäisi saada hb reilusti nousemaan. Sitten uskaltaisi taas itsekin lähteä oppaaksi...

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Kesäaamu

On se hyvä, että nuo sääennusteetkin menevät välillä aivan pieleen! Aamulla olisi pitänyt sataa kaatamalla, mutta vielä mitä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta n. klo 15 asti. Aivan upea aamu, eikä kiirettä minnekään!



Rantasipi ulkoilutti Marsaa. Mökin vieressä on n. 70-80 metriä pitkä hiekkaranta ja lintu lenteli aivan rantaviivaa pitkin. Se tuntui suorastaan kutsuvan Marsaa mukaansa. Neiti juoksi linnun perässä rantaa päästä päähän ainakin kuusi-seitsemän kertaa. Aina rannan päättyessä lintu hiljenti ja kääntyi takaisin ja meidän neiti perässä hiekalla/rantavedessä. Sitten lintu kyllästyi ja lähti lentämään järven yli. Marsa jäi katselemaan haikeana perään.

Ilo irti lämpöisestä kesäpäivästä!
Repe ja Marsa
Vielä olisi viikko töitä ennen kuin loma alkaa!

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Ei, ei se käynyt niin...

Aamulla varhain Mäntän taippareihin. Ei ollut ihan paras fiilis, en uskaltanut mitata kuumetta illalla enkä ennen lähtöäni. Päästiin kuitenkin Marsan kanssa perille ja neiti starttasi numerolla viisi.

Ei siitä juuri kovin pitkää tarinaa tarvitse kirjoittaa. Vesityö meni vauhdikkaasti ja ihan hyvin, sitä ei itseasiassa ole treenattu kertaakaan edellisten taippareiden jälkeen, ei ole juuri tarvinnut.

Ruutu, no jaa. Lähti kyllä ruutuun, mutta ei tuonut sieltä mitään. Lähti tuomaan varista, mutta lopetti lyhyen matkan jälken ja tuli kurkistelemaan paikalle saapunutta yleisöä. Sitä tuntui hieman palottavan takanani seisoneet katsojat. Se tutkaili heitä aina hieman alta kulmien ja sen näköisenä, että vieläkö te olette täällä.

Nou nollahan siitä sitten tuli. Pääsin ainakin nopeasti kotiin. Lähdimme mökille ja täällä olen nyt sitten nukkunut sohvannurkassa flunssaani pois. Oliko koko reissussa järkeä?  Nooooo, tulihan taas todettua että neiti nauttii vesityöskentelystä ; ) Ja on se silti kaikin puolin niiiin ihana!!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Ketuttaa...

Nousin katsomaan sähköpostini. Aivan, flunssa on täällä taas, eilen alkoi kuume ja nyt kurkku kipeytyy huimaavalla vauhdilla. Nokkakin vuotaa.
Ulkona näyttäisi olevan upea ilma. Marsa tuijottaa minua kuin järkensä menettänyttä: "miksei me tehdä mitään"? Ei, nyt ei tehdä muuta kuin painutaan takaisin nukkumaan.
Öitä!