sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

... onko ihanampaa aamua kuin tää...

Junnunoutajien treenit olivat tänään Ankeriasjärvellä. Homma polkaistiin käyntiin vallan tyylikkäästi: auton konepellin päälle katettiin aamukahvipöytä, oli teetä, kahvia, pullaa, pikkuleipiä... Siinä sitä sitten kahviteltiin auringon paistaessa ja lämmittäessä mukavasti, ihan luksusta!


Tänään oli vuorossa leikkimielistä kisailua. Ensin jätettiin koirat vielä autoon ja ohjaajat saivat yrittää damin heittämistä mahdollisimman pitkälle ja sitten vielä tarkasti.

Seuraavaksi tehtiin koira kerrallaan pienet tehtävät, seuraavan koiran odotellessa pienen matkan päässä vuoroansa.
Ensiksi oli tienpätkälle laitettu kuusi damia peräkkäin. Koira irti hihnasta, seuraamaan ja pujottelemaan niitä dameja, ilman että koira nappaa yhtään suuhunsa. Ja sitten takaisin alkuun damirivistön viertä siten, että jokaisen damin kohdalla koira käskettiin istumaan sivulle. Tämä näytti alunperin pahemmalta hommalta kuin mitä se oli!

Sitten jätettiin koira istumaan ja poistuttiin koiran luota vähän matkan päähän luoksetulokäskyä varten. Välille jätettiin käveltäessä yksi dami, joka koiran tuli napata matkaansa. Tämä oli monelle yllättävän vaikea, mutta me oli tehty tätä muutamaan otteeseen parin viime viikon aikana, niin tiesin että tästä Marsa selviää kunnialla, niin kuin tekikin.

Dami jätettiin nyt maahan ja palattiin koiran kanssa aloituspisteeseen. Sieltä sitten vain ihan yksinkertainen linjallalähetys.

Vielä oli yksi tehtävä saamaan putkeen, eli metsän reunaan oli viety viisi damia ja niistä piti noutaa yksi. Sitten olikin aika viedä koira vähäksi aikaa autoon huilaamaan.

Kun kaikki olivat vuorollaan tehneet nämä tehtävät, haettiin kaikki koirat aukealle alueelle johon oli kasattu hieman erilainen hakuruutu. Sielä oli limsatölkkiä, kenkää ja sun ties vaikka mitä. Monella, myös Marsalla homma kaatui siihen, että tavaraa oli niin paljon (yli kymmenen esinettä) että koira vaan viiletti tavaralta toiselle ihmetellen mikä tässä oikein oli kupletin juoni. Yllättävän vaikea tehtävä. Niillä tavaroilla oli vielä eri pistemäärä, eli jos sai koiran tuomaan jotain, niin pisteet määräytyivät sen mukaan mitä ruudusta tuotiin.

Lopuksi oli tietysti palkintojen jako ja kolme ensimmäistä sai valita palkintonsa ensin ja me muut sitten. Onnea Anu ja Jesse!!!! Marsa sai suuren pötkön lihasäilykettä ja ihan oman beautyboxin.

Sitten juotiin taas vähän lisää kahvia ;)

Siinä jutellessa todettiin ettei ole kokeiltu koirilla laukausten kanssa noutamista. No, eiköhän toisen ohjaajamme auton perästä löytynyt dummy launcher ja sitähän piti sitten viellä lähteä ihan käytännössä testaamaan. Vein Marsan laukausrivistöön eikä se ollut moksiskaan, tosin olisin kyllä ihmetellyt jos se olisi pelännyt laukauksia. Olin aika yllättynyt miten se malttoi istua hiljaa paikoillaan kuin kolme koiraa ennen sitä kävi noutamassa daminsa. Se ei edes nytkähtänyt lähteäkseen perään, mutta oli kyllä muutoin niin skarppina ja jännittyneenä kuin viulunkieli. Itse pidin huolen että talutin oli aivan löysällä.
Omalla vuorollansa se sitten singahti damia hakemaan niin lujaa kun kintereistä irtosi. Vähän piti ihmetellä damia joka oli rakenteeltaan erilainen kuin tavallinen dami, mutta kyllä sen sitten saattoi ottaa suuhunsa ja tuoda. Dami tosiaankin oli paljon kevyempi ja kovempi kuin tavallinen dami.

Tänään oli ensimmäinen todellinen kevätaamu. Upea keli!!! Oli hienoa touhuta koirien kanssa pihalla, tänään paikalla oli kahdeksan koirakkoa + kaksi ohjaajaa koirineen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti