Kevään ensimmäinen verijälki

Eilinen kului lähinnä auton ratissa, tyttöjä kuskaillessa. Mitä nyt pihistin sen pienen hetken pupun ja Marsan treenille. Mutta minun viilettäessäni ympäriinsä, kävivät Arto ja Aija tekemässä mejä-jäljet metsikköön. Heta on hieman kipeänä, joten jäljet tehtiin lähinnä Marsalle ja yhdelle vierailevalle tähdelle, nuorelle labradorinnoutajalle. Dina meni oman jälkensä jo eilen, mutta tänään oli sitten meidän vuoromme.

Väpän vanhoissa koevaljaissa löytyi sen verran säätövaraa, että ne saattoi laittaa Marsallekin käyttöön. Hieman oli hidasta metsään lähteminen, kun piti oikein miettiä mitä kaikkea tarvitsee mukaansa, jäi tuo treenaminen ja muu aikans vähälle viime vuonna. Veritippa, valjaat, naru, sorkka yms. rekvisiitta löytyi lopulta ja sitten mentiin metsään.

Menossa jäljelle.
©Aija 

Ihanaa! Oli niin U-P-E-A-A tehdä vaihteeksi jotain sellaista josta tietää jotain, joka on tuttua ja kotoisaa, päässä on valmiina toimintamallit mitä tekee jos tulee vastaan jotain yllättävää... Olen tämän talven ollut noiden nou ja nome -harjoituksien kanssa kuin orpo piru eksyksissä ;D

Tästä se alkaa.
©Aija

Kevään ensimmäinen jälki oli lyhyt, varmaankin reilut 250 metriä. Ihan hyvinhän tuo meni. Ekalla suoralla teki pienen kaarron vasemmalle, mutta maasto oli aika avointa ja tuuli puski puuskissa siihen suuntaan. Aivan itse palautui jäljelle. Ensimmäinen makaus nuuskittiin.
Kulmalla ei tullut lenkkiä vaan matka jatkui jäljen suuntaisesti.
Heti kulman jälkeen oli parikin vanhaa tienpohjaa, ruohikkoista polkua, suorassa kulmassa jäljen poikkisuuntaisesti kulkevia. Ne tuntuivat vetävän puoleensa. Marsa kävi pienellä lenkillä, taas vasemmalla, mutta kurvasi sitten takaisin ensimmäisen kulman makaukselle, josta matka taas jatkui jälkeä pitkin.
Seuraava makaus nuuhkittiin ja taas jatkettiin jälkeä. Pientä siksakkia jäljen päällä ja sorkka löytyi. Sorkka oli aika painava, mutta niin vain neiti kantoi sen sitkeästi koko matkan autolle.
Kiitos Aija ja Arto! Kevään ensimmäinen mejätreeni tehtynä!

Seuraa jälkeä, ei avomerkkiä ;)
©Aija