Takana vauhdikas viikko

Viime viikonloppuna olin liikenteessä ilman ainoatakaan koiraa. Ajelin sunnuntaina Mikkelin Pitäjänkirkkoon pvvmsk:n Finlandia -kiertuetta kuuntelemaan. Ja hyvältähän tuo kuulosti ja kirkkokin oli lähes täynnä! Sitten Sirja sieltä kyytiin ja auton nokka kohti Helsinkiä.
Maanantaina Sirja käväisi pääsykokeessa ja minä pääsin pariksi tunniksi pyörimään keskustaan. Aikataulu oli kuitenkin tarkka, sillä soittokunnalla oli seuraava keikka heti maanantaina Tampereella. Eli kamat kasalle ja kohti Aleksanterinkirkkoa. Pikainen ruokatauko ja ennätimme hyvissä ajoin paikalle kuten etukäteen oli sovittu.

Arto oli saanut kyydin Keuruulta Tampereelle ja minä sain tilaisuuden seurata konsertin vielä uudelleen. Pakko sanoa, että taisi mennä paremmin kuin edellisenä iltana. Olisiko johtunut siitä, että suurehko osa soittajista oli juuri Tampereelta kotoisin. Väkeä riitti, sillä noin vartti ennen konsertin alkua kehoitettiin yleisöä tiivistämään rivejään, että kaikki mahtuisivat istumaan. Kiertueen nimen mukaisesti Finlandiakin esitettiin.

Maanantaina myöhään kotiin ja tiistaina aikaisin töihin. Siitä se viikko sitten taas lähti käyntiin.
Tiistaina Mokka ja minä suuntasimme taas PeTo -kurssille. Välillä satoi aika reilusti, mutta ei se tahtia haitannut. Ahnetta pentua on kiva kouluttaa! Nimittäin ekat pari minuuttia se pörräsi ja singahteli, ihmetellen taas sitä kun paikalla oli toistakymmentä koiraa. Mutta hetkessä syttyi lamppu ja se hoksasi että kun kuuntelee ja tekee mitä pyydetään saa namia. Ja sehän halusi namia! Eli tämän jälkeen muut koirat unohtuivat ja neiti keskittyi tosi hyvin kuuntelemaan ja oli hyvässä kontaktissa. On se vaan ihana otus!

Torstaina ja perjantai kuluivat Jyväskylässä koulutuksessa työasioissa, joten loppuviikko karkasi käsistä.

Muutama kuva oli taas tarttunut kameraan viikolla.
Kuvat © Arto

Naapurin kissa kävi moikkaamassa.

Olen pieni Dumbo vaan...

Oikea kylki ja...

...vasen kylki.

"Onks tukka hyvin, näkyykö kello?"

"Ruoho ON vihreämpää toisella puolella!"

PeTo on irti ;)

Mokka täytti torstaina 4 kuukautta. Aika kuluu taas niin nopeasti!
Ensi viikolla Mokka aloittaa PeTo -kurssin. Ei niin pahaa kun voisi ajatella: pentujen perustottelevaisuuskurssi jonka järjestää KSKK. Samoin ensi viikolla alkaa Meten kanssa taipparikurssi jonka järjestää Mäntän Seudun Nuuskut. Loppukuusta olen mukana järjestämässä KSKK:n MEJÄ-kurssia. Kevät on kurssien kulta-aikaa!

Mokka vasemmalta.

Ja Mokka oikealta!

Repe viettää laatuaikaa Sirjan ja Rikun kanssa!  ♥

Illalla taas treeniä!

Illan aiheena KSKK:n PeTo -kurssilla PK-jälki. Kuvat kännykkätasoa, sorry. Mette meni innolla lihapullajälkeä! Treeni oli todella lyhyt ja ytimekäs. Ihan hyvä niin, jää neidille paukkuja vielä huomiseenkin.

Hakua ja muutakin

Maanantaina jatkettiin PeTo-kurssilla.  Porukka jaettiin kahteen seitsemän koirakon ryhmään ja jalkauduimme kiertelemään Keuruun keskustaan. Reitti oli suunniteltu siten, että ryhmämme tulivat välillä vastakkain. Matkalla tehtiin seuraamis-, istumis-, maahanmeno- ja seisomistreeniä. Ihan kiva, tuli samalla ulkoiltua reilun tunnin verran. Seuraavalla kerralla tutustutaan pk-jälkeen.

Tiistaina ajelin Meten kanssa Palokan "taakse" haku -treeneihin. Muu taippariporukka suuntasi Ankeriasjärven treenipaikkaan, mutta oman ryhmäni vetäjä kutsui ryhmämme kotiinsa, siellä kun oli hyvät maastot ympärillä harjoitusta varten.
Kuudesta koirakosta paikalle tuli viisi. Ensin mentiin läpi hakuruudun teko ja mitä tulisi huomioidan maastosta ja esim. tuulen suunnasta ruutua tehtäessä. Kovasti teroitettiin myös sitä, että ei saa jämähtää yhteen ja samaan paikkaan treenaamaan. Tai haetuttaa aina samaa määrää ruudusta.
Ruutu tehtiinkin sitten vain reilun parinsadan metrin päähän pihasta. Maija kävi viemässä damit paikoilleen, hän oli jo etukäteen käynyt merkkaamassa damien paikat pienillä keltaisilla nauhanpätkillä puihin. Sitten pääsimme seuraamaan 1,5 vuotiaan labradorin työskentelyä ruudussa. "Mallikoira" oli jo taipparit läpäissyt ja hienostihan se damit löysi. Vauhtia oli vain sen verran reippaasti, että välillä tarkkuus hieman kärsi.

Sitten laitettiin meidät kurssilaiset töihin. Menin Meten kanssa ruutuun neljäntenä kurssikoirakkona, eli hajuja oli ruutuun kertynyt jo ihan mukavasti.
Ensin otettiin löysät pois, eli heitettiin ruudun ulkopuolella damia pari kertaa noudettavaksi. Ja sehän sujui ihan hyvin.
Seuraavaksi siirryttiin ruutuun ja Mette seurasi tarkasti kun Maija vei dameja ruutuun, samalla äännellen että koiran huomio varmasti säilyisi. Sitten laukaus starttipistoolilla ja viimeisen damin heitto ruutuun (yhteensä seitsemän damia).
Mette haki ensin viimeisenä heitetyn damin. Sitten se lähti vasenta reunaa eteenpäin ja toi sieltä lähimmän damin. Seuraavaksi jo hieman kauemmas vasemmalle. Kertaalleen se vilkaisi olkansa yli, ja ihan selvästi tarkisti että mamma oli tallella ja jatkoi eteenpäin. Sieltä sitten löytyi kolmas dami. Keskeltä melko edessä ollut dami haettiin neljäntenä.
Ruutu oli tehty notkelmaan, siten että kauimmaiset damit olivat aika kaukana vastarinteessä ja matkalla piti ylittää muutama kaatunut puu. Marsa kävi melko lähellä keskellä kaukana ollutta damia, mutta ei löytänyt sitä. Tässä välissä se päätti tulla käväisemään luonani. Lähetin sen hieman oikealle, ja risukasan takaa oikealta löytyi sitten siinä suunnassa ollut kauempi dami.Tässä vaiheessa päätimme, että tämä on riittävä määrä.
Olin kyllä tosi tyytyväinen neidin hakuun. Eihän se toki juossut siellä sata lasissa koko ajan eteenpäin, mutta aina kun se tutki aluetta, se teki riittävän tehokasta työtä ja damin löydettyään lähti sitä heti palauttamaan.

Pari seuraavaa päivää vedettiin henkeä, tai no minulla oli muutakin puuhaa ja Mette piti vapaata. Tänään sitten otettiin mukaan pakkasesta sulateltu kani ja käytiin tekemässä ensimmäinen kunnon laahausjälki. Ihan vain sellainen n. 25 - 30 metrinen.
Ensimmäisellä lähetyksellä Mette eteni jälkeä noin puoleenväliin ja kadotti sen sitten ja eteni suoraan, kun jälki oli kaareva. Kutsuin sen takaisin, ja seuraava yritys tuotti tulosta. Vähän aikaa se ihmetteli kania, mutta toi sen sitten. Tosin jälki oli niin lyhyt, että se oikaisi suoraan luokseni, mutta sehän ei tässä tapauksessa haitannut yhtään. Pupu löydettiin jälkeä seuraten ja tuotiin, eli tavoite tästä treenistä oli saavutettu. Enempää emme tehneet, tämä sai riittää tällä kertaa.

Hauskaa Vappua!

Kalenteri täyttyy, taas...

Vuoden alkupuolella sitä katselee kalenteria ja se näyttää niin ihanan tyhjältä ja rauhaisalta. Aina päätän, että tämä olotila saisi olla jatkuvaa, mutta jossain vaiheessa homma lipeää käsistä. Eli vanhat tavat on taas nähtävissä, kalenteri täyttyy hurjaa vauhtia.

Paikallisessa koirakerhossa alkoi PeTo kurssi. Kurssi on suunnattu kaikenikäisille koirille ja siihen kuuluu mm. tutustumista moneen eri harrastuslajiin. No, minähän tietysti ilmoittauduin Meten kanssa mukaan. Onhan se kiva, kun voidaan osallistua ihan perus tottelevaisuus treeneihin häiriön alla ja saadaan vielä bonuksena käydä kokeilemassa sellaisia lajeja joita minäkään en ole koskaan kokeillut. Kurssi jatkuu vielä muutaman viikon ajan, mutta onneksi matka näihin harjoituksiin ei ole turhan pitkä.

17. - 19.04. oli Evolla (Hämeenlinnan kupeessa) häppeninkiä mejän merkeissä. Etelä-Hämeen kennelpiiri ja Mejä Ylituomarit ry järjestivät mejä-perehdytyspäivän sekä mejä-koetoimitsijakurssin Rahtijärven kämpällä. Samaan aikaan oli myös Mejä-ylituomarikollegion järjestämä ylituomarikurssi. Eli paljon "samanhenkisiä" ihmisiä kasalla! Mahtava viikonloppu, mutta kyllä minä sen jälkeen olin niiiiin puhki, että pari iltaa meni ihan vaan nukkuessa.

Keski-Suomen Noutajakoirayhdistys järjestää puolestansa taipparikurssin. Sinnehän piti ilman muuta ilmoittautua Meten kanssa hääräämään. Taas saadaan hyvää häiriötreeniä, eikä se ole pahitteeksi ihan ohjatusti kertailla noita juttuja. Vaikka parin koiran kanssa on käynyt samat kuviot läpi, niin onhan tuosta viimekertaisestakin jo muutama vuosi kulunut. Aina voi oppia uutta!
Ensimmäinen kerta oli eilen, ja lyhyen mutta monipuolisen teoriaosuuden jälkeen siirryimme Kuusan Erämiehien majalle treenaamaan. Porukka jaettiin pienempiin ryhmiin ja ryhmissä pidettiin ihan perus "alkutesti", eli lähinnä katsottiin että kaikki koirat todella tulevat luokse kutsuttaessa ja osaavat noutaa.
Itse vähän etukäteen mietin mitä Mette mahtaa tuumata vieraista dameista, mutta onneksi se ei tehnyt tuosta asiasta ongelmaa. Tiistaina jatketaan hakuruutu treenillä.

Kalenteriin on alkanut kertyä myös mahdollisia näyttelyitä, joihin olisin Marsan kanssa menossa. Ja sitten pitäisi, tai no...  muutama mejä-koekin pitäisi rouvan kanssa käydä. Ja jos saataisiin joku hyvä tulos, niin vähän useampikin koe pitäisi käydä, että sitten ehkä päästäisiin johonkin "arvokisaan".  Tai sitten pidetään vähän välivuotta. Katsotaan nyt miten tämä lähtee käyntiin. Nyt kun tuo rouva siirsi nuo juoksunsakin aikaisemmaksi, niin nekään eivät ole haittaamassa koekalenterin suunnittelua.

Tänään kävin Meten kanssa tekemässä dameilla hakuruudun. Tein sen osittain motivoidusti. Eli ensin vein muutaman damin valmiiksi ruutuun. Sitten hain Meten paikalle ja se näki parin viimeisen damin viemisen. Haetutin sillä sitten neljä damia ja hyvin toimi. Olen enimmäkseen tehnyt ruudut motivoidusti, ja olemmepa vielä aina vieneet kaikki damit niin, että jokaisen damin välillä on palattu takaisin lähetyspaikkaan. No, se hyöty tästä on ollut, että vaihtaminen ei ole neidillä käynyt mielessäkään. Mutta hyvin se näyttää saavan haun käyntiin laajemmallakin alueella, vaikka on tähän asti enimmäkseen käynyt "suoraan" hakemassa damit. (Muisti sillä on pahuksen hyvä!)

Eli täällä jatketaan PeToilun ja taipparikurssin merkeissä. Parin viikon kuluttua pyörähdän taas Marsan kanssa näyttelyssä, Kauhavan ryhmis kutsuu. Ja niitä mejäilmojakin pitäisi miettiä (ilmo=ilmoittautuminen).

Kuvia ei nyt ole. Tänään hakutreenissä satoi vettä kuin...kaatamalla. Eli ei oikein voinut ottaa kameraa esille. Ja noissa muissa jutuissa on pakko keskittyä kaikkeen muuhun kuin kuvaamiseen.