tiistai 25. helmikuuta 2014

Pippurinen

Koko pesueen pienimmäksi on ainakin kokonsa puolesta jäämässä narttu 2. Se ei ollut syntyessään pienin, mutta on koko ajan kasvanut ihan omia käyriään seuraillen. Siro sirppana, mutta topakka kuin mikäkin. On viime päivínä oppinut pitämään puolensa isompienkin jätkien joukossa.

"Kohta mä tästä lähden..."
"...mutta välillä pitää huilata..."

"...taas pari askelta."
"Mitäs siinä töllötät?"

Tyhjää täynnä

Huomasin juuri, että helmikuu loppuu aivan kohta. Yleensä tässä vaiheessa vuoden kokeet ja näyttelyt ovat suunniteltuna kalenteriin. Tokihan pientä viilausta tehdään matkanvarrella, mutta suuret linjat ovat olleet hahmoteltuna valmiiksi. Nyt kalenteri ammottaa tyhjänä!
Ei jaksa, ei viitsi? No, nyt viedään vain tätä yhtä suurta projektia eteenpäin, kaikki muu saa odottaa. Mutta onhan elämää pentujenkin jälkeen? Onhan?

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Pentulaatikon tapahtumia

Ihanaa! Penkkiurheilun kova koitos on ohi ja arki voi taas alkaa. Päivä on kulunut pentuja sylitellessä ja koko sakin kynsien leikkuussa. Ja nyt pentuset ovat saaneet tutustua astioiden kolinaan, sillä tiskikone (reilun vuoden ikäinen) sanoi perjantaina sopimuksen irti ja korjaaja tulee "joskus ensi viikolla". Tiskivuoroja on siis ollut jaossa.
Helasakki harjoittelee kävelemistä, osalla on silmät vasta vähän raollaan, osa tiirailee jo aika tarkasti. On ollut hauska huomata kuinka se, että pentu näkee, muuttaa sen koko olemusta. Pään asento muuttuu aivan toisenlaiseksi ja pennusta tulee jotenkin ryhdikkäämpi. 
Matokuuri ei ole onneksi aiheuttanut vatsan väänteitä. Sanomalehti on ollut ahkerasti käytössä, mutta saman verran näyttäisivät tähtäävän lehden ulkopuolelle. 
Vielä nuo palleroiset lähinnä vain nukkuvat ja välillä heräävät syömään ja hetkeksi jaloittelemaan. Eli suurin osa päivää on rauhallista.




lauantai 22. helmikuuta 2014

Perjantai-ilta

Pennuille kertynyt ikää kaksi viikkoa. Äkkiä on aika mennyt. Eilen illalla saivat "nauttia" ensimmäisen matokuurinsa. Ei ollut kovin mieluisaa puuhaa kenellekään, moinen mönjä aiheutti lähinnä puistatuksia ja yökkimistä. Kaikki kuitenkin joutuivat oman annoksensa nielaisemaan.



Viime yönä nukkuivat paljon, sillä kun olivat syöneet kahdentoista aikoihin, heräsivät seuraavan kerran syömään vasta viideltä. No, kahdeksalta alkoi sitten taas seuraava "riekkuminen".
Eilen laitoimme pentulaatikoon sanomalehden yhteen nurkkaan. Siihen ilmaantui illan aikana kolmet "osumat", enemmän niitä kyllä oli ympäriinsä laatikkoa! Viime yönä oli pari osumaa ja nyt sai taas vaihtaa lehteä kun siinä oli kolme osumaa ja jopa pari hieman tuhdimpaakin tuotosta. Taitaa olla ihan vain sattumaa että ovat paperille osuneet.;D
Alusta pentulaatikkoona vaihdetaan aina tarpeen vaatiessa, aluksi riitti kerran päivässä, nyt tahtia on saanut tihentää. Vaihdon aikana pennut ovat ottaneet tirsat pyykkikorissa. Aluksi oli väljää ja täyttivät vain puolet korista, mutta nyt alkaa olla jo aika tiivis tunnelma.



sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Sunnuntai

Pieni esittelykierros. Naiset ensin ja siinä järjestyksessä kuin syntyivät:

Narttu 1
Narttu 1
Narttu 2
Narttu 3
Narttu 3
Narttu 4
Ja urokset:

Uros 1
Uros 1
Uros 2
Uros 2
Uros 3
Uros 3
Uros 4
Uros 4
Uros 5
Uros 5
Uros 5
Päivän ohjelma: bio sensor, valokuvaus ja kynsien leikkaus. En ole aiemmin leikannut yhdeksän koiran kynsiä yhden päivän aikana. Mutta hyvin se sujui!

Hello world!

Yksi uroksista kurkistelee jo varovaisesti maailmaa.


perjantai 7. helmikuuta 2014

Relaxing






 
 
Jos bongaatte sinisiä tai punaisia länttejä, ne ovat alkuperäisiä "tunnistusmerkintöjä". ;D

torstai 6. helmikuuta 2014

Yksi vain

Netti toimii edelleen nilkuttaen, palvelun tarjoajalle on jo valitettu... Mutta ehkä tämä kaatumatta lataa yhden pienen kuvan.

Se yhdeksäs on muuten Marsan villahousujen suojissa lämmittelemässä. ;D

Tuhannen ja yhden yön tarina

Marsan levoton liikehdintä herätti minut yöllä ennen kello kahta. Lämmöt olivat laskeneet keskiviikkona aamusta, joten jo silloin arvelimme että pennut saattaisivat syntyä vuorokauden sisällä. Käytin Marsan nopeasti ulkona ja ryhdyin sitten purkamaan "rekvisiittaa" pentulaatikon vierelle.

Kello 3.23 esiin putkahti parin ponnistuksen jälkeen ensimmäinen pentu, 370grammainen narttupentu. Ensimmäiset kolme syntyivät melkein tunnin välein, mutta neljäs ja viides sitten vain muutaman minuutin välein.
Sitten oli tunnin lepotauko, Marsa lepäili silmät välillä suljettuna. Loput pennut syntyivät taas tasaiseen tahtiin siten, että porukan pienin narttu (278grammaa), syntyi kello 8.21.
Ihan hirveästi en ole pentuja päässyt käpälöimään, kun Marsa vahtii niitä mustasukkaisesti. Hätäisesti punnitsin ja merkkasin kynsilakalla, että tietäisin jatkossa seurata painoja oikein. Vilkuilin tietysti myös jalkovälejä, ja mielestäni uroksia on 5 ja narttuja 4 kpl. Merkkejä on maltillisesti, muutama piirto otsassa, tassuissa ja hännissä sekä rinnassa valkoista. Kaikki tämä tarkastelu tapahtui Marsan valvovan silmän alla, joten aikaa ei tuhlattu että se pääsisi lepäilemään ja köllöttelemään "lokkilaumansa" kanssa. Lokkilaumalta tuo pesue tosiaan yöllä valvoessani kuullosti.

Vaivattomasti sujui synnytys. Huomasin hyvin kuinka Marsa keskittyi ponnistamaan ja toisella ponnistuksella pentu aina ilmaantui esiin. Yksikään pentu ei juuttunut tms. Koko homma sujui siis todella rauhallisesti.
Ensimmäistä pentua Marsa hieman ihmetteli, mutta ryhtyi nopeasti kuorimaan sitä esiin sikiöpussista.

Täällä sitä nyt sitten vietän viime kesän kesälomaa, eipä tarvitse kaivella aurinkorasvaa esiin. Väsyttää aivan hirveästi, mutta ei vaan pysty lepäämään. Täytynee yrittää ottaa tirsat kun pentueen toinen kasvattaja kotiutuu illalla töistä.

Tietysti juuri tänään nettiyhteys on jostain syystä pätkinyt pahemman kerran. Yritän saada kuvia tänne vielä tänään. Mutta nyt siirryn vielä ihailemaan pesuetta, kuuntelemaan niiden tuhinaa ja maiskuttelua. Maito tuntuu maistuvan!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Kuvauksellinen ;D

Joo, laatu on mitä on mutta menköön!

Marsa 02.02.2014
Tassut alkavat levitä kertyneen painon alla. Itseasiassa, massu ei tuossa kuvassa näytä läheskään niin suurelta kuin se on. Ja taas tänään vatsanahan "läpi" on välillä ihan nähnyt pentusten möyrivän! Käteen tuntuu selvästi melkoinen mellastus, futisjoukkue sieltä taitaa tulla.
Kertaalleen Marsa heräsi kiljaisten kauneusuniltansa, mulkoili meitä ihan kuin olisimme jotenkin olleet syyllisiä. Taisi tulla kunnon potku massusta.

Tää on mun!

Repe:"Tää on varmaankin mun uusi poikamiesboksi!"

lauantai 1. helmikuuta 2014

Leppoisaa lauantaita!

Olohuoneemme matolle on rantautunut paksu, pyöreä kuutti. Varoituksen sana: pari kuvista on K16.




Rouva lepää paljon ja ajoittain taitaa olla tukala olo. Hengittää välillä kovin pinnallisesti, pentuset kun valtaavat jo suuren alan itsellensä. Mutta: kun olin aamulla laittamassa aamiaistarvikkeita jääkaappiin, tunsin tutun tökkäyksen polvitaipeessani. Marsa oli etsinyt naulakon alta rukkasen ja toi sitä minulle ylpeänä, häntä heiluen. "Mamma, tämä oli tippunut lattialle ja toin sen SINULLE!" On se ihana pakkaus!
Tänään kasataan vielä pentulaatikko ja muutoinkin kaikki "rekvisiitta" alkaa olla kasassa, jos vaikka pentuset päättäisivät putkahtaa esille etuajassa. Lämpöjen mittauksen aloitin eilen illalla, sitä jatketaan nyt kaksi kertaa päivässä.
Marsa tekee jo vähän lyhempiä kävelylenkkejä, ilman Repeä, mutta useammin kuin normaalisti. Samoin syö vähän kerrallaan, mutta useamman kerran päivässä. Eipä tuonne pentujen sekaan mahdu enää suurta ruoka-annosta yhdellä ruokailukerralla! Repen mielestä taitaa olla epäreilua, kun Marsalle ollaan koko ajan tuputtamassa ruokaa, ja hän saa vain pikkuriikkisen aamiaisen ja toisen ruoan illalla. Ja on sentään koko perheen pomo!