Monessa olen vuosien varrella ollut, mutta ei vielä näin pahassa maastossa. Liukkaan ryteikön katkaisi vain pari vattupensasvyöhykettä, jotka olivat tiheää kainaloihin asti yltävää viidakkoa ja niidenkin pohjana liukas, vanha hakkuu.
Jos joku haluaa tarkemman selvityksen, allekirjoittaneelta voi kysellä. Sen verran sanon, että en aiemmin ole ollut koejäljellä lähes tuntia, kovempaa vauhtia ei päässyt...
Blogissa ei ole vähään aikaan ollut kuvia, täytynee ryhdistäytyä ja etsiä kamera. Tosin Marsasta ei juuri nyt kehtaisi julkaista kuva-aineistoa, se kun on aivan karvaton. Ne villahousutkin jotka tähän asti ovat kukoistaneet, tipahtivat pois, ja nyt on jäljellä vain pari tupsua. Aikamoinen näky siis!
Polvea on taas huollettu kylmägeelillä, kylmäpakkauksella, tuhdilla särkylääkekuurilla ja manauksilla. Nyt kun se vielä suostuisi pelittämään ensi viikonlopun, niin sitten alkaisikin talvilepo. Tänään on vihlonut ja pakottanut, mutta huomenna on varmasti jo parempi. ; )
Arto on hieman huomautellut, sillä takana on kuusi perättäistä viikonloppua koiraharrastuksissa (1×näyttely ja 5×mejä). Vielä ensi viikonloppu mejässä ja sitten olisi edessä yksi aivan vapaa viikonloppu. Muka ollut liian rankka syksy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti