maanantai 17. kesäkuuta 2013

Keuruun mejä

Kauden ensimmäinen mejäkoe takana. Olin itse koevastaava, joten se tavallinen omaan opastukseen ja muuhun keskittyvä touhu jäi vähemmälle huomiolle. Päällimmäisenä mielessä oli pitkä lista kaikkea mahdollista muistettavaa.
Lauantain jälkitalkoot sujuivat hyvin. Aina kun puhelin soi, sain pienen kohtauksen kun pelkäsin että joku kilpailija ilmoittaa jonkinlaisesta katastrofista. Onneksi kaikki kuitenkin saivat jälkensä tehtyä kunnialla ja minäkin uskalsin nukkua muutaman tunnin koetta edeltäneenä yönä.
Koepäivä valkeni aurinkoisena ja saimme melko rivakasti ensimmäiset koirakot metsään. Marsan tuomariryhmässä oli ensin kolme AVO-ryhmän koiraa, joten aamusta jäi aikaa olla koepaikalla. Arvonnoissa Marsalle osui päivän toiseksiviimeinen jälki ja itse opastin viimeisen.
Jäljelle lähtiessämme oli pilvistä ja melko kovia tuulenpuuskia.Onneksi matkalle ei sattunut aukkoja, vaan saimme kulkea metsän suojassa ja tuuli ei juurikaan haitannut. Treeninpuute ilmeni aivan kuten olin arvellutkin, makaukset mentiin huolimattomasti, vain kaksi tuli merkattua. Viimeisellä kulmalla tuli sitten työtapaturma. Kulmalta suoraan eteenpäin jatkunut polku houkutteli enemmän kuin vasemmalle kääntynyt jälki. Polkua seurattiin sitten hukkaan asti.
Koe saatiin kunnialla loppuun ja kokeen keskuspaikkakin siivottua sen verran ajoissa että ennätimme vielä grillailla kotona. Illalla ei tarvinnut nukkumattia houkutella.
Kotona on nyt kaikki nurkat täynnä laatikoita joissa on koetavaraa, tämä päivä menee niitä setviessä. Olen myös onnistunut hukkaamaan sen listan, johon olin merkinnyt kokeen tulokset, toivottavasti se löytyy jostain laatikosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti