Hoh hoijaa!

Reiska on niiiin rakastunut Marsaan ja sitä taas ei voisi vähempää kiinnostaa mokoma eunukki. Paras vain siirtyä tarkkailemaan tilannetta pöydän suojista. Juoksut siis jatkuvat...

Löysäilyä

Elämä on ollut leppoisaa. Viikko on kulunut lähinnä kotosalla, sillä Marsa aloitti juoksut viime lauantaina, kotimatkalla Ylläkseltä. Onneksi vasta silloin! Olin jo hieman odotellut juoksuja alkavaksi useammankin viikon ajan, mutta hyvä että venyi näin pitkälle.

Töissä on sitten ollut sitäkin kiireisempää, ihan tuon iltalöhöilyn vastapainoksi. Tai ehkä tuo kiireen tuntu johtuu siitä, että olen itse tavallista väsyneempi kun hb otti ja romahti taas kovin alhaisiin lukemiin. Seuraavien viikkojen aikana "pääsen" taas tankkailemaan rautaa suoraan suoneen. Jospa tästä kevät jossain välissä alkaisi ja olo kohenisi.

Lunta on vielä paljon, vähään aikaan ei tarvitse suunnitella lähtevänsä tekemään mejä-jälkeä. Kiskotaan siis peittoa korville ja otetaan iisisti.

Keitahalla

Aamun ohjelmaani kuului pitkä kävelylenkki Marsan kanssa. Kävelimme mökiltä Kesängin Keitaalle paistamaan makkaran. Aurinko paistoi eikä tuullut lainkaan. Mennessä kävelimme metsässä kiertelevän polun kautta ja takaisin tulimme jäätä pitkin.

Äkäslompolossa

Blogissa on ollut hiljaiseloa, kun kirjurilla on liian kiire. Ajelimme Äkäslompoloon viime lauantaina koko lauman kanssa ja päivät ovat kuluneet ulkoilun, hyvän ruoan, pelien ja saunomisen merkeissä.
Jokapäivä on tullut käytyä vähintään yhdellä kunnon hiihtolenkillä, yleensä pienen päivälevon jälkeen vielä iltalenkilläkin. Helppo lähteä, kun ladulle pääsee ihan mökin vierestä.
Nuoriso on viihtynyt enimmäkseen rinteessä.

Koiratkin ovat saaneet osansa ulkoilusta, on ollut mukava kiertää taas uusia reittejä. Vieraiden koirien hajuja on riittänyt nuuskittavaksi.

Tänään lähdin aamun hiihtolenkkini jälkeen Marsan kanssa kävellen latukahvila Riemuliiterille. Kävelimme ladun lähellä kulkevaa moottorikelkalla ajettua kävelyuraa. Se olikin tarpeen, sillä hankikantoa ei ollut edes sen vertaa, että Marsa olisi pystynyt kävelemään uran ulkopuolella. Se upposi hankeen aina kun yritti käydä nuuskimassa hieman kauempana.
Kun kaakao oli juotu (ja Marsa syönyt omat eväsjuustonsa) palailimme takaisin oikaisten loppumatkasta Äkäslompolojärven jään poikki.

On se kamalaa, kun viikkoon ei ole voinut lähteä pihalle ilman aurinkolaseja! Joka päivä on ollut upea aurinkoinen ulkoilukeli.